tag:blogger.com,1999:blog-2821454543378429467.post4957845908753891610..comments2023-09-29T14:25:14.106+03:00Comments on Omaa Tietä Etsimässä: äiti on kaunis, äiti on lämmin, äiti on tärkeä, äiti on esikuvaJaanahttp://www.blogger.com/profile/17366258853767129507noreply@blogger.comBlogger4125tag:blogger.com,1999:blog-2821454543378429467.post-23872417111520666922017-01-08T13:29:18.232+02:002017-01-08T13:29:18.232+02:00kiitos teille, tiedätte miltä minusta tuntuu :)
&l...kiitos teille, tiedätte miltä minusta tuntuu :)<br /><3Jaanahttps://www.blogger.com/profile/17366258853767129507noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-2821454543378429467.post-37456365938366341492017-01-07T21:34:50.822+02:002017-01-07T21:34:50.822+02:00Kyyneleet silmissä luen tätä postausta! Sijarina o...Kyyneleet silmissä luen tätä postausta! Sijarina olen saanut pitää kaikki lapset jotka minulle on sijoitettu vaikka välillä on jos jonkinlaista mutkaa ollut matkassa. Mutta yhdessä on tietä jatkettu ja vanhin jo maailmalla, seuraava täyttää 18 vuotta ensi syksynä. Toivon sydämestäni että nuoret tulisivat aikuisinakin tänne meille kuin kotiinsa. Esikoinen tekee kyllä niin ja samaa toivon näiltä muiltakin. Harmaahapsihttps://www.blogger.com/profile/18241787703810554653noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-2821454543378429467.post-75491172191781631302017-01-07T09:31:52.418+02:002017-01-07T09:31:52.418+02:00<3<3Saagahttps://www.blogger.com/profile/05203986505146960439noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-2821454543378429467.post-17880513203604000552017-01-06T23:27:20.482+02:002017-01-06T23:27:20.482+02:00Itken kuin vesiputous. Tiedän niin tunteen, eikä s...Itken kuin vesiputous. Tiedän niin tunteen, eikä se katso kuinka pitkä on ollut yhdessä kuljettu matka. Kaikki lapset eivät vaan "iske" samalla tavalla. Ja kun joutuu luopumaan, niin ei tiedä miten edes pystyy jatkamaan hengittämistä. Tuska on ihan mieletön.<br /><br />Kriisityötä tehneenä (vauvoja, yli vuoden kriisejä...) mietin joskus, että menenkö rikki. Olenko enää yhtä empaattinen kuin vajaa 15 vuotta sitten. Miten pystyn paikkaamaan itseäni....<br /><br />Maailmalla on muutamia lapsia, joista pelkkä ajatus saa kyyneleet silmiin ja valtavan kaipauksen rintaan. Niin rakkaita. Sitä yrittää ajatuksen voimalla heitä kantaa eteenpäin. Surutyö siitä, että menetin heidät on suuri. On vain pakko luottaa siihen, että ajatukset kantavat.<br /><br />Ihanaa, kun sait lapsesi kotona käymään!<br /><br />Hankala sijariAnonymousnoreply@blogger.com