maanantai 3. kesäkuuta 2013

Sinulle ja Hänelle



Minun rakkauttani ja huolenpitoani läheisiäni kohtaan 
on kyseenalaistettu oman lähi sukulaiseni taholta.
Odottamatta.
Kiertoteitse.

Minä joka antaisin elämäni läheisteni hyvin voinnin puolesta,
olen joutunut ajojahdin kohteeksi..
Tiedätte kyllä kenestä puhun, 
tiedän kyllä, että käytte päivittäin lukemassa blogiani,
tiedän kyllä mitä minusta/meistä puhutte.

Olet saattanut kaksi vanhempaa ihmistä todella ikävään välikäteen,
koska sinulla ei ole rohkeutta puhua suoraan.
Käytät toisia välikappaleena.
Surullista.

Kyllä, sait minut itkemään tänään.
Kyllä, sait isäni hyvin surulliseksi sanoillasi.

Olen tehnyt jo kaksi vuotta näin;


"Sanojen tikarien pistot 
voivat olla
hyvin haavoittavia
jopa tappavia
Niiltä voimme suojautua
-vaikenemalla-"


Mutta nyt en voi olla enää hiljaa, kun mukaan olet vetänyt 
rakkaan isäni.
Minä en ole enää hiljaa..
Me emme ole enää hiljaa..


Onkohan se tullut mieleenne koskaan??


Voiko tällaista tapahtua, kyllä näköjään..
Olen aina ajatellut, että puhumalla kaikki selviää..
Mutta miten käsittelet ihmisiä, jotka haluavat vain pahaa,
loukata syvälle sydämeen??

Neuvokaa te minua
Mitä teen??

Anteeksi en pysty antamaan,
mutta haluaisin pyyhkiä tämän kaiken loan mielestäni
miten sen teen??


Kuvassa isukki ja meidän Emma vuosia sitten :)
Mun rakkaat <3
"osa niistä" 
;)

Anteeksi kun tällainen postaus kaiken auringon keskellä,
mutta minun aurinko himmeni hetkeksi..
Ja tarvitsen teidän tukea
...siksi...

jaana

21 kommenttia:

  1. Voi Jaana, tuntuu tosi kurjalta, kun nyt joudut tämmöistä kestämään....ei sitä voi iäksi vaieta kaikesta, jotenkin pitäisi nyt saada asia poikki, halkipoikkijapinoon! Miten olisi poliisiasia, jos joku perättämiä puhuu, niin vastatkoon sanoistaan!
    Tsemppiä Jaana <3

    VastaaPoista
  2. Voi Jaana. Sanoilla loukkaaminen on katalaa, se osoittaa pelkuruutta, kateutta, epäinhimillisyyttä sanojassaan, jos vielä kiertoteihin tukeutuu. Ilkeää.
    Toivon, että jaksat olla kaiken sen yläpuolella.
    Siuusta ja valtavasti voimia sinulle. Ethän anna katkeruuden tehdä lähellesi pesää!

    Omiaan haluaa puolustaa naarasleijonan lailla. Rakkaat ovat sinulle elämäsi ykkösiä, itse tiedät, ettei tuollaisessa panettelussa ole totuuspohjaa.

    Toivon kaikellani, että sinunkin aurinkosi pääsisi taas pian pois synkän pilven takaa!

    Olet hieno ihminen. Teet työtä, johon vain harva kykenee. Ja teet sitä suurella sydämellä.

    Voimia valtavasti!!!

    VastaaPoista

  3. Voi voi nuo kiertoteitse tulevat jutut on ikäviä ja sanon sinulle kun omia kokemuksia on paljon että, joko sinun on täysin nollattava itsesi sillä tuollaisilla ihmisillä on yleensä pahoja omia ongelmia jotka he purkavat toiseen sillä seurauksella, että juuri sinulle ja perheellesi tulee paha mieli ja nauttivat joka hetkestä että saavat olla ilkeitä..Toinen mitä voit tehdä on mennä sanomaan suoraan asiat ja puhua ne selväksi vaikket ikinä sitten haluaisi olla tekemisissä enää sen jälkeen..Älä itke vaikka sattuu..se mikä ei tapa vahvistaa..ja antaa voimaa vaikka pahan olon tuottama tuska sattuu ja halvaannuttaa..älä lankea siihen olotilaan, vaan ole iloinen siitä että tiedät asioiden olevan perättömiä..sinulla on rakastava perhe..teillä on kaunis koti..nauti elämästä äläkä anna kenekään nujertaa sinua sanoillaan..sitä se perättömyyksien levittäjä haluaa..
    Oi ja voi jos tietäisit mitä minäkin olen saanut kärsiä..minä jopa masennuin pahoin siksi kannustan sinua yllä olevalla tekstilläni..että sinä olet kuitenkin se vahva ja hyvä ihminen. aikoinaan minä opin että puhukoot toiset mitä lystää ajatelkoot minusta aina pahaa kunhan minä ja perheeni ja mieheni tiedetään miten ne asiat oikeesti ovat...
    Voimia sinulle hymyile nyt :) katso ulos ja nauti kesästä niin mekin tehdään.. :)

    VastaaPoista
  4. *Lämmin, sanaton halaus!*
    Tiedän mistä puhut, sillä itse olen joutunut samanlaisen ajojahdin kohteeksi. Vaikea on neuvoja antaa...anteeksi ei tarviikkaan antaa, mutta mielestä heidät voi heittää, minä esim. tein niin, että "sanoin suorat sanat" peilin edessä...ja totesin lopuksi, että sinä et tiedä minun sisimpääni, et tiedä mitä kaikkea meidän perheen sisällä tapahtuu, että tiedä, kun et ole käynyt katsomassa miten ne asiat oikeasti on...
    Uskomatonta, mutta vähitellen olen päässyt irti henkisesti noista paskanjauhajista.. Ei heidän kanssaan tarvii olla missään tekemisissä.. Ei missään, se on heille pahin rangaistus... Ei kannata näyttää heille pahaa mieltä, ei näyttää mitään tunteita...
    Ja jos asia on vakava, tee rikosilmotus. Väärän teidon levittäminenkin on rikos!
    Voimia sinulle! tuksu Wanhasta Mummulasta...
    P.S Olet tosi hyvä ihminen! Sen tiedän, sydämessäni

    VastaaPoista
  5. Voi miten ikävältä tuo kuullostaa.
    Voimia sinulle♥

    VastaaPoista
  6. Minähän en tiedä, millaisesta asiasta tässä on kyse, mutta itse olen/olemme kautta rantain kuullut viitteitä siihen, kuinka omat lapsemme kärsivät sijaisperheilystä (siis 3 omaa ja 1 sijoitettu, toinen tulossa). Lähinnä siis tuosta että sitten on viisi lasta, joista kaksi sijoitettuina. Ja samat tyypit toisaalta huolehtivat suvun toisten lasten pitkistä hoitopäivistä ja koululaisen yksinäisistä iltapäivistä -kohden ei koskaan...

    Täytyy vaan olla itse varma asiastaan; siitä että omatkin lapset saavat tästä, jos ei muuta niin äidin kotiin ja läsnäoloa sitä kautta. Tämä maailma kun ei ole muumilaakso, vaan jostakin on elantoakin tultava.

    Voimia sulle Jaana!

    VastaaPoista
  7. Kyllä kaikki puhumalla selviää. Nämä ovat ehkä asioita joita en blogissa tai fb:ssa käsittelisi... puhukaa kasvokkain. Tod.näk toinenkin osapuoli (joka on nyt ollut tosi raukkamainen) on aikuinen ihminen? Vomia.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin minäkin olen luullut tähän asti...

      Poista
  8. Jos et voi selvittää asiaa puhumalla, käännä selkäsi ja unohda!
    Jotkut ihmiset vaan ovat tavalla tai toisella energiasyöppöjä, ei heitä ole pakko kestää, oma ja perheen hyvinvointi on paljon tärkämpää?
    Jaksamista, Jaana!!

    VastaaPoista
  9. Jätä tuollainen ihminen omaan arvoonsa, tuollaisia ei kukaan tarvitse ystäväkseen tai edes tutukseen. Olkoon kuinka läheinen sukulainen vain, niin moista käytöstä ei tarvitse hyväksyä. Itse vastaavassa tilanteessa soitin henkilölle joka minusta puhui omiaan, kerroin mielipiteeni ja asiani täysin rauhallisesti ja asiallisesti, sen jälkeen en ole ollut missään tekemisissä, ja jos vastakkain tullaan, en ole huomaavinaan koko ihmistä.

    Hetken se vaatii ennen kun asian saa itselleen selväksi, mutta sitten elämä palaa taas uomiinsa. Aina puhutaan että se mikä ei tapa niin vahvistaa, mutta itse koin tämän tilanteen niin, että se mikä ei minua tappanut, vitutti kuitenkin ankarasti pitkään. (Anteeksi ilmaisu) =)

    -Sari

    VastaaPoista
  10. Sukulaisia ei voi valita,valitettavasti,mutta ystävät voi!Näin minulle sanottiin lohdutukseksi juuri eilen!!Joten tsemmppiä sinulle sinne toivoo astan emäntä

    VastaaPoista
  11. Kyllähän sitä ihmiset puhuvat, ja ikävintä siinä lienee se, että juttuja väritetään niin maan mahdottomasti matkan varrella.
    Luottamus on ystävyyden edellytys ja sellaiset ihmiset voi huoletta sulkea pois elämästään, jotka eivät rehellisyyteen kykene.
    Vieraiden mielipiteillä ei ole merkitystä, ja yhteisille tutuillekkin voi vaan rauhallisesti todeta, ettei väitetty asia pidä paikkaansa...
    Kyllä se potaskanpuhuja pussittaa itsensä jossakin vaiheessa :) Se on nähty niin monta kertaa.
    Parempaa mieltä sinulle/teille toivottelen.
    Tsemppiä!

    VastaaPoista
  12. Mikähän siinä on, että meitä sijaisvanhempia on helppo "arvostella", niin Hyvässä kuin pahassa. Aina on ihmisiä jotka edessäpäin saattaa kehua; kyllä teette arvokasta työtä, ei meistä vaan olisi tuohon! Toisena hetkenä samatkin ihmiset voivat olla "selkään puukottajia". Aikoinaan kun omat lapset olivat pienä ja meillä oli sijoitus lapsia vaihteleva määrä, tuntui maailma olevan hyvin "mustavalkoinen", aina oli joko tai ihmisiä ympärillä. Pahinta oli kun näitä "fiksuja-ajatuksia" kohdistettiin lapsiin!!!! Mutta pahimpina aikoina mietittiin tuota rikosilmoituksen tekemistä, jos sillä olisi saatu puheet poikki. Meillä kyllä jonkin verran se auttoi, kun asianosaisille kerrottiin, jos puheet ei lopu seuraa tämä. Onneksi läheiset oikeasti tietää kuinka asiat on, mutta kyllä se sattuu. Toivon kaikesta sydämestäni teille paljon voimia ja enkeleitä elämäänne, jaksaaksenne eteenpäin! Lämpöisin ajatuksin; toinen lainaäiti

    VastaaPoista
  13. Voimia Jaana <3. Valitettavasti itselläkin on samantapaisia kokemuksia ja kuten moni muukin on kertonut ovat he jättänyt tällaiset ihmiset taakseen. Minä puhuin asioista suoraan ja sitten heidät jätin omiin oloihinsa. Mikäli nyt siis kyse teidän työstänne niin kateus se on mikä taustalla puhuu - kamalaa, mutta kovasti monet asioista ei mitään tietävät kadehtivat juurikin "palkkaa" jota sijaisvanhemmuudesta saa..eivät ymmärrä että se Oikea palkka työstä tuleekin jostain ihan muusta asiasta;)

    Aurinkoa viikkoonne, kaikesta huolimatta.

    t. Satu

    VastaaPoista
  14. Ole rohkea vaikka voimia se vaatii ja kysy itse siltä jonka tiedät puhujaksi
    että mitä se sanoi ja mitä tarkoitti puheillaan .Monesti asiat muutuu värikkäämmiksi kuin mitä ne alun perin on olleet,ja se joka sinulle on kertonut jonkun sanoneen jotain ,minä en luottaisi
    häneen ellen tietäisi puolustiko sinua vai myötäili puhujaa .Sitten kun tiedät totuuden
    voit päättää mitkä asiat jätät omaan arvoonsa ,elämä ei ole aina musta valkoista.toivon voimia sinulle

    VastaaPoista
  15. Mitä jos sanoisit kyseisille ihmisille ihan suoraan, että voivat lopettaa tai teet poliisille kunnianloukkausilmoituksen? Helppoa se ei varmasti ole, mutta ilmeisesti läheisiä välejä ei ole menetettävänä. Voimia! -Maisa

    VastaaPoista
  16. Kiitos Kaunis Ihanat <3 <3
    niinkuin jo totesin, yritän olla tällaisia täällä enemmälti availematta...mutta välillä menee yli ymmärryksen...
    Ihania olette!!!

    VastaaPoista