"muistoja mieleen tulvahtaa
enkeli koristi ikkunaa
kynttilä loi yöhön valoaan
vielä se muistetaan
laulua, naurua hersyvää
voi miten kaikki se mieleen jää?
odotus jännitys suloinen
kuusi ja tuoksu sen"
"joulun valoa sinulle,
joka nyt olet yksinäinen
joulun lämpöä sinulle,
jonka yli käy viima jäinen"
"joulun valoa sinulle,
jonka suru on tänään suuri
kuuntele laulua enkelin
siinä on viesti sinulle juuri"
"sytytän ikkunaan kynttilän
katselen loistetta sen
moni on tänäkin jouluna
orpo ja yksinäinen"
"alla tähtitaivaan käyvät lapset nukkumaan
joku asfaltilla etsii onneaan
joku savimajassa lastaan tuudittaa
alla tähtitaivaan rauhaa odottaa"
"hän kulkee joukossa tuhansien
hän lapsi on kaupungin katujen
ei tänään kukaan häntä syliinsä kaipaa
ei kukaan kyyneltä huomaa"
"kun uusi viileä yö lähestyy
hän porttikäytävään taas kätkeytyy
hän näkee äidistä ja kodista unta
vain tuuli kaipauksen kuulee"
"käy vanhus huoneeseen yksinäiseen
hän oven aukaisee hiljaisuuteen
hän sormin vapisevin radioon tarttuu
joku joulusta laulaa"
Tänään on taas ollut mielessä monta kertaa se, kuinka onnekkaita saamme olla..
kun on koti ja läheiset joita rakastaa..
Tämän työn kautta näkee paljon myös sellaista mitä keskiverto ihminen ei näe koskaan elämässään...
ehkäpä siksi nämä runot
muistuttamaan itseä siitä, että kaikki ei ole itsestään selvää
kuinkahan monennet kuistin verhot olen jo esitellyt :)
tässä jouluiset sellaiset
perjantai haleja
jaanalta
ja
koko amandan tuvan
poppoolta