torstai 6. kesäkuuta 2013
























minun oli eilen ihan pakko juoksuttaa kameraa pitkin pihaa
ja vähän tallillakin :)

kuinka kaunista meidän ympärillä on
aurinko, lämpö, paljaat varpaat nurmikolla, 
hevosen hirnahdus...
<3

minulla on ollut hyvä olo
iso kiitos kuuluu teille ihanat siellä ruudun toisella puolella
olette sanoillanne koskettaneet, auttaneet, tuoneet lisää ymmärrystä..
paljon paljon kaikkea...
en lähde tätä asiaa enempää ruotimaan täällä
luulen ja toivon,
että viesti on mennyt perille...

Suuri Kiitos Teille!!


Kuinka sattuikaan sopivaan saumaan, että meillä oli eilen kuudelle perhekotivanhemmalle voimavarakoulutusta.

Saimme aivan ihastuttavan ohjaajan avulla matkata mielen syvyyksiin, avata elämämme kirjaa, poistaa sieltä surutta sivuja joita ei halua siellä enää olevan,
katsoa tulevaan toiveikkaana ja optimistisena.

Sain paljon uusia ajatuksia, tunsin kuinka ikävät asiat  soljui minusta pois,
annoin itselleni luvan hetken olla heikko ja hauras..
Mikä tärkeintä sain pisaran mielen ja kehon rauhaa joka kannattelee minua vielä pitkään:)

Näillä eväillä juoksutan itseni puutarha hommiin :)

Iso Iso Halaus Ihan Jokaiselle <3
jaana

maanantai 3. kesäkuuta 2013

Sinulle ja Hänelle



Minun rakkauttani ja huolenpitoani läheisiäni kohtaan 
on kyseenalaistettu oman lähi sukulaiseni taholta.
Odottamatta.
Kiertoteitse.

Minä joka antaisin elämäni läheisteni hyvin voinnin puolesta,
olen joutunut ajojahdin kohteeksi..
Tiedätte kyllä kenestä puhun, 
tiedän kyllä, että käytte päivittäin lukemassa blogiani,
tiedän kyllä mitä minusta/meistä puhutte.

Olet saattanut kaksi vanhempaa ihmistä todella ikävään välikäteen,
koska sinulla ei ole rohkeutta puhua suoraan.
Käytät toisia välikappaleena.
Surullista.

Kyllä, sait minut itkemään tänään.
Kyllä, sait isäni hyvin surulliseksi sanoillasi.

Olen tehnyt jo kaksi vuotta näin;


"Sanojen tikarien pistot 
voivat olla
hyvin haavoittavia
jopa tappavia
Niiltä voimme suojautua
-vaikenemalla-"


Mutta nyt en voi olla enää hiljaa, kun mukaan olet vetänyt 
rakkaan isäni.
Minä en ole enää hiljaa..
Me emme ole enää hiljaa..


Onkohan se tullut mieleenne koskaan??


Voiko tällaista tapahtua, kyllä näköjään..
Olen aina ajatellut, että puhumalla kaikki selviää..
Mutta miten käsittelet ihmisiä, jotka haluavat vain pahaa,
loukata syvälle sydämeen??

Neuvokaa te minua
Mitä teen??

Anteeksi en pysty antamaan,
mutta haluaisin pyyhkiä tämän kaiken loan mielestäni
miten sen teen??


Kuvassa isukki ja meidän Emma vuosia sitten :)
Mun rakkaat <3
"osa niistä" 
;)

Anteeksi kun tällainen postaus kaiken auringon keskellä,
mutta minun aurinko himmeni hetkeksi..
Ja tarvitsen teidän tukea
...siksi...

jaana