…oli eilen :)
paistoi aamusta asti lämmittäen mukavasti tuvan
tänään aamu alkoikin sitten sateisen harmaana,
onneksi iltaa kohti hieman selkesi ja lämpeni myös
minua on koskettanut todella kovasti tämä Ylivieskan kirkon palo
olen sieltä kotoisin ja kuulun myös vanhaan körttisukuun,
joten paljon on lapsena ja nuorena tullut vietettyä aikaa kirkon eri tilaisuuksissa,
rippikoulut yms juhlat
joulua, pääsiäistä unohtamatta…
ja nyt tätä kaunista ihanaa n. 200 vuotiasta kirkkoa ei ole
hyvin vaikea ymmärtää, käsittää katastrofin suuruutta
kaipuu kirkkoa kohtaan on kova, vaikka siellä en enää ole päässytkään käymään,
mutta ajatuksissa olen tiennyt sen siellä olevan
ylväänä korottaen kellotapulinsa kohti taivasta…
jäljellä
savuavat rauniot
muistot
kauniit kuvat
jaana
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti