Uuden vuoden vietto aloitettiin ystävien kanssa lasten pitsahetkellä.
Yhdeksän muksua väsäili itselleen oman lemppari pitsan, nimettiin tarkasti leivinpaperiin ja nam. miten oli hyvää kun valittaakaan ei voinut koska oli itse tehnyt ja valinnut täytteet :)
Hetken aikaa tunnelmoitiin kynttilöiden valossa ja aikuiset saivat herkkuja syödäksensä.
Ja sitten repesi taivas!
Suojavarustukset kunnossa kelpasi katsella hienoja patoja, jotka värjäsivät taivaan sateenkaaren sävyillä.
Hienointa taisivat kuitenkin olla ne perinteiset pikkupaukut :)
Näin on rauhoituttu uudenvuoden päivän viettoon.
Vieraat saateltu kotimatkalle, lapset leikkivät ja ruoka uunissa.
Tuli tässä huomattua, että äidin on parasta olla nämä juhlaillat hyvässä autoilukunnossa, yhden viinilasin uskalsin ottaa.
Keskimmäinen soitteli yöllä neljän aikaan äitiä hakemaan kotiin
ja äitihän lähti,
siellä nuorimies taivalsi kovassa lumisateessa vastaan
..hieman horjahdellen..
siinä kohtaa vasta pystyin nukahtamaan kun vanhinkin oli kotona.
Äidin huolet ei lopu lasten kasvaessa, ne vaan muuttaa muotoaan.
Ihanaa alkanutta vuotta Teille siellä!!
jaana
Oi liikutuin
VastaaPoistakohdasta kuinka menit hakemaan
nuortamiestä kotia<3
Itse jo miettii ,
kun omat pojat isompia
että saa sitte kans vahtia
ja olla huolissaan
missä ovat:P.
Ihana tuo kuistikuva
tosi tunnelmallinen:)
Jamelia
Mie kans olen miettinyt tuota, että kun nyt jo olen sydän sykkyrällä K:n ollessa yksin leikkipuistossa niin entäs 10 vuoden päästä, kun reviiri laajenee... Mut päivä kerrallaan kohti tulevaa! Onnellista vuotta 2011 sinulle ja perheellesi!
VastaaPoistaNiin se on, kun lapset ovat pieniä ne polkee syliä ja murkkuiässä sydäntä <3 Mutta kaikki vaivannäkö kannattaa...palkinnon saa aikuisilta lapsilta, jotka sanoo paras äiti <3
VastaaPoistaPitsa omilla täytteillä on ihan parasta! Hyvä kun pääsit hakemaan lapsen, nuo hetket merkitsee aina niin paljon :)
VastaaPoistaParas kiitos oli kyllä nuorukaisen juttelu autossa kotimatkalla. Kertoi, kuinka hänellä on paras mutsi, joka lähtee hakemaan uudenvuoden yönä lastaan kotiin, valvoo ja huolehtii.
VastaaPoistaSiinä oli kyllä tippalinssissä auton ratissa, ei näitä tunnustuksia joka päivä jaella.
Ja olen kylläi sitä mieltä, että kun näitä lapsia olen tehnyt, niin niistä myös huolehdin ja samalla tavalla myös näistä minulle lainaksi annetuista lapsista.
Se vaan on meidän vanhempien tehtävä, voisin tästä vaikka kirjan kirjoittaa, niin paljon joskus harmittaa se mitä nämä minulle annetut ovat saaneet kokea...
vaikka kuinka väsyttäisi, niin jos tähän vanhemmuuden tehtävään on lähtenyt, niin hoidettava se on!!
Huomaan että taas olen ajatellut liikaa näiden lainalasten asioita, syitä, siihen miksi lapsi käyttäytyy tietyllä tavalla yms. niin se vaan on, että ne syyt löytyvät suurelta osin sieltä varhaislapsuudesta :(
Kiitos kun jaksatte olla mukana tässä arjessa!!
Autatte osaltaan jaksamaan :)
Oi, olipas aika juhlava alku alkaneelle vuodelle! Nimittäin juttuhetki lapsen kanssa ja kera kiitoksen.
VastaaPoistaOlen itsekin ajatellut, että minun täytyy saada lapset uskomaan ja ymmärtämään, että olipa vuorokauden aika tai avun tarve mikä hyvänsä, niin vanhemmille voi aina soittaa.
Ja kyllä vain, äidin pitää olla valmiina kuin partiopoika, yötä päivää :) Usein ihmettelen minkä vuoksi se vatsatauti alkaa juuri yösydännä, syvimmän unen aikaan.
Onnellista uutta vuotta!