liikkeellä Amandantuvalla
viimekerrasta onkin jo vierähtänyt aikaa kun täällä olen bloggaillut
tuli jotenkin vaan sellanen hassu olo blogin suhteen,
että eihän mulla tänne ole oikeesti mitään kivaa annettavaa
mitä ihmettä oikein yritän
luulenko jotain osaavani
toisilla on paljon hienompaa kuvattavaa
ymymym
siis rämmin jossain suossa ja hippasen enää korvat näky yläpuolella
käykö teille koskaan näin??
no tästä suosta jotenkin nousseena ja vieläkin kylmissäni
aattelin, että mitä minä taas valitan
mullahan on kaikki hyvin
ja vielä itellä avaimet blogin suhteen
siis sisällön ja sen sellasen
:))
välillä täytyy nähkääs varmaan märehtiä oikein kunnolla
Juu ja kuvassa näkyykin sitten missä pihalla mennään..
siis meillä tahtoo aina lähteä lapasesta miehen kanssa
ja nyt tais sitten lähteä oikein kunnolla!!
Kukkapenkki on ihan pieni juttu sen rinnalla kun mies alkoi pojan kanssa rakentaa
kaiken keskelle vanhoista kierrätysikkunoista kasvihuonetta!!
Voi veljet en voi muuta sanoa :))
sorat on jo ilmestyneet kuopan pohjalle ja lisää haetaan kokoajan
kukkapenkki oottelee sitä hetkeä kun kasvihuoneet ääriviivat on valmiina
tietää enemmän millanen ja mitä kasveja olis kiva istutella
terassit ja portaa näyttää jotenkin niin ankeilta
tarttis käydä ostaan kunnon ulkoruukkuja ja paljon syyskukkasia
johan niitä jo laittelinkin,
mutta tämä ikuisuus juttu kun on tätä tilaa niin paljon..
niitä uusia tuulia
Juu, meidän Emma aloitti alkeis ratsastuksen ja minä siinä sivussa auttelin...
kunnes taas lähti lapasesta
huomasin kuinka tykkäänkään niistä hevosista ja jopa tallin tunnelma vei suorastaan mukanaan :))
siis minut, joka olen aina pelännyt kuollakseen isoja heppoja..
ja kuinkas kävi, viime sunnuntaina olin sitten aikuisten alkeiskurssilla meidän jo kotoa muuttaneen ison neidon kanssa!!
voitte vaan kuvitella kuinka jänskätti nousta satulaan
mutta sinne vaan pääsin
ja juttu vei ei vaan pikkusormea vaan koko kropan :))
IHANAAAAA !!
parasta ehkä kokoasiassa on itsensä voittaminen ja se että saa olla lähellä isoa eläintä <3
nii ja toinen juttu
olemme jo jonkun aikaa käyttäneet aloe foreverin aloe tuotteita ja nyt aloin myös niiden jälleenmyyjäksi
todella ihanat tuotteet
ja mikä parasta niistä saatu hyöty näkyy kokokehon hyvinvointina
varsinkin aloe juoma
jos jottai täälläpäin kiinnostaa aloe niin multa niitä saa :))
tässäpä näitä kuulumisa sitten olikin
ja suossa rämpiminen saa tällä erää olla loppu!!
isoin halein
jaana
ja tuhannet kiitokset kaikista vinkeistä ed. postauksiin!!
nyt voiskin antaa vinkkejä kasvihuonetta koskien!!
ja terkkuja uusille lukijoille, kun teitä on kohta 300 niin sitten laitetaan arpajaiset :))
Jaana, sulla on aivan ihania juttuja tekeillä siellä, kasvihuone, uusi kukkapenkki..uusi harrastus (miekin tykkäisin ratsastaa) ja vaikka mitä...ylös synkkyyden suosta...ja taisitkin jo itse siltä päästäkin,hienoa. Vähän se on semmonen juttu, että välillä sitä itsekin pohtii tätä bloggaamista, mutta toistaiseksi on ollut vielä niin paljon asiaa, etten ole ihan tosissani vielä luovuttanut, harmikseni kyllä olen huomannut muutaman tosi, tosi suosikkiblogin pistäneen kirjankannet kiinni.Surullista.
VastaaPoistaNäinhän se menee, välillä tosi matalalla ja välillä sitten taas pilvissä!
VastaaPoistaTuttu tunne - tulee aina välillä säännöllisen epäsäännöllisesti :) "Mitä ihmettä täällä teen" ja toisaalta taas tyyliin "so what" - oliskohan tällä jotain tekemistä naiseuden kanssa :D
VastaaPoistaAnna palaa vaan :)
No teillähän on vissiin koko porukalla lähtenyt lapasesta...
VastaaPoistaHieno homma se kierrätyskasvihuone! Ajattele niin, että sulla on helppoa tehdä pihaa, kun on tilaa!
Ei tarvi pyöriä sellasella postimerkin kokoisella alueella...
Kyllä täälläkin välillä suossa rämmitään, ei ole aikaa bloggailla eikä aikaa tehdä pihaa.
Mutta nyt on innostusta ja uusia kukkapenkkejä pukkaa. Ihania syksytunnelmia teille!
Ihanasti on lähtenyt lapasesta : D
VastaaPoistaJa usko pois, samaa matalalentoa varmaan menee kaikki välillä! Mutta eikun eteenpäin!!
Nyt sitten odotellaan mitä kivaa siellä ayntyy :)
Ei voi olla totta, miten samanlaisia tuntemuksia on ollut täälläkin...jopa niin pitkälle, että ollaan tyttären kanssa mietitty, josko lähdettäisiin ratsastuskouluun...:)
VastaaPoistaTuttuja tuntemuksia blogin suhteen aina välillä myös täällä. Kivasti kirjoittelet ja kauniita kuvia napsit kamerallasi! Hienoa että aikuisena löytää uusia harrastuksia ja rohkeutta kokeilla uusia juttuja. Mukavaa viikkoa!
VastaaPoistaHui sentää kun siellä ollaanki ahkeroitu...Voin kuvitella ratsastuksen hurman :)
VastaaPoistaNyt pois noi ajatukset ku mä olin just tulossa kommentoimaan edellistä kirjoitusta et seuraavaa odotetaan :D musta teillä on ihanaa,sellaista aidosti vanhaa ja värien käyttöä kaikkien valkoisten blogien rinnalla. Vaikka mulla itsellä on aika vaalea koti ni tykkään täysillä sun tyylistä. Joka postausta lukee ilolla ja käynkin melkein päivittäin katsomassa ainakin kännykällä onko täällä uutta. Joten mielen murheet pois, täällä on varmasti muitakin ku minä jotka tästä blogista juur tälläisenä paljon tykkää!
VastaaPoistaLaita ehdottomasti viinirypäle tai kaksi kasvihuoneeseen! Ja se ratsastus vie mukanaan, aloitin itse uudestaan tokan lapsen jälkeen, mutta kolmannen odotus katkaisi homman. Mieli tekisi aloittaa taas.
VastaaPoistaRatsastus on aivan parasta! Ihanaa omaa aikaa, jossa mieli pääsee eroon kaikesta muusta, paitsi siitä hetkestä hevosen kans. :)
VastaaPoistaVoi niin tuttu tunne!
VastaaPoistaMinä täällä pohdin elämäni jatkoa töiden suhteen. Tänään juttelin oman sossun kanssa jäädäkkö pois töistä ja ryhtyä kriisiperheeksi vai ottaakko yksi pitkäaikainen sijoitus lisää vai vai vai... Oma jaksamiseni vuorotyön kanssa on välillä lujilla, tahtoisin nukkua kaikki yöt omassa sängyssä...
Tsemppiä, sulle valmistuu ihana kasvihuone ja kaikkea sinne, mulla se on vielä kaukainen haave, ikkunat olis kyllä valmiina ;)
Siellähän on monta rautaa tulessa ja uutta vireillä.
VastaaPoistaNiin mukava on ollut löytää aito värikäs koti kaikkien valkoisten unelmien joukosta.