pitkä päivä takana
paljon mietittävää
paljon pohdittavaa
olenko ollut tarpeeksi läsnä
olenko antanut kaikkeni
tunnen itseni tyhjäksi
ei ole enään mitään sanottavaa
kaikki on puristettu mitä irtoaa
ja vieläkin joku tarvitsisi yhden sanan, yhden kosketuksen
yritän kovasti
minä pystyn, minä jaksan
illan viimeisinä tunteina olen kuin tämä hiillos
hieman hehkuu... odottaa sammumista
ja silti on ovi vielä raollaan
...jos joku vielä vähän tarvitsisi...
"on turvallista sulkea silmät kun äiti valvoo
kun kuulee äidin äänen
kun tietää että äiti on paikalla"
kauniita unia
äiti on paikalla
ei hylkää
ei jätä
on aamulla siellä minne illalla hänet jätit
yö halaukset
<3
jaana
Hienoja syksyn päiviä teille!
VastaaPoistaVoiko tuon kauniimmin sanoa, ei.
VastaaPoistaOikein hyvää Pyhäinpäivää ja alkanutta marraskuuta!
Kauniisti ja tunteella sanoit sen, mikä on olennaista meidän ihmisten välillä, olipa sitten kyse lapsista tai aikuisista. Hyvää syksyä teille!
VastaaPoistaIhanasti kirjoitettu! Tiedän tuon tunteen kun kaikki voimat on jo imetty ja silti vaan pitää vielä jaksaa, ihan vähän ainakin. Itse vietän nyt latausviikonloppua kun kaikki lainalapset on tukiperheissään. Maanantaina jaksan taas olla täysillä läsnä.
VastaaPoistaKauniisti kirjoitettu tärkeästä asiasta. Paljon voimia sinulle arvokkaaseen tehtävään. Yön hiljaiset hetket ovat hoitavia.
VastaaPoistaTunteikas postaus!
VastaaPoistaHyvää viikonloppua!
"...äidit väkevät..."
VastaaPoistaKaunis postaus...♥
VastaaPoistaKosketava postaus.
VastaaPoistaNiin kauniisti kirjoitettu.
VastaaPoistaIhanasti kirjoitettu. ♥ ♥
VastaaPoistaBeautiful post.
VastaaPoistaNäinhän se on <3
VastaaPoistakaunis kiitos kaikille yhteisesti <3 <3
VastaaPoistaKiitos tuosta runosta ja kuvasta - puhuttelevaa
VastaaPoistaTuota enempää tuskin voikaan antaa tai tarvita :)
VastaaPoistaKauniisti kirjoitat, itsensäkin tunnistaa kyllä näistä ajatuksista.
VastaaPoista<3 <3
VastaaPoista