Mun sisäinen maailma huutaa valoa ja aurinkoa!
On vaan jotenkin niin surullista kun sataa ja sataa...tuntuu, että hukutaan veteen..
Tehtiin loppukesästä heti hautajaisten jälkeen pieni irtiotto arjesta.
Kutsun sitä surulomaksi.
Kun tässä arjen keskellä on todella vaikea saada aikaa itselle, saatikka sitten, että saisi surra rauhassa silloin kun siltä tuntuu..
Niin tämä pieni lomanen tuli kyllä oikeaan kohtaan.
Oli aurinkoa, lämpöä, hyvää ruokaa ja Rauhaa :)
Ai että nautin taas kerran näistä Kreetan Hanian kaupungin ihanista kujista.
Mitkä värit ja tunnelmat.
Kuuma kyllä oli, asteet hipoivat 39° joten hieman hikistä oli, mutta ei haitannut.
Välillä huomasin, kuinka hikipisaroihin sekoittui surun kyyneleet, kun joku muisto yhtäkkiä tuli mieleen...mutta niin se taitaa mennä tämän surutyön kanssa..
Kaunis kaunis kiitos teille kun olette jakaneet kanssani tätä surua ja ottaneet siihen osaa<3
Yritän olla palaamatta siihen liian monta kertaa, mutta nyt se on niin läsnä tässä arjessa vielä ja saakin olla...
Aurinkoa teille joille se paistaa, minä yritän ammentaa sitä näistä kuvista :)
kuullaan
jaana
Osanotto.
VastaaPoistaIhania kuvia teidän lomalta.
On niin kiva katsoa toisten kuvia,
kun en ole ikinä käynyt ulkomailla itse.
Hyvää keskiviikkoa.
Kreetan Platanias on meidän lempipaikkamme. Haniassa käyty useasti. Niillä seuduilla sielu todella lepää.
VastaaPoistaIhania kuvia! Minun Kreetan matkastani on vuosia, olisi kivaa käydä siellä(kin) uudelleen.
VastaaPoistaVoimia ja jaksamista suruusi ja arkielämän pyöritykseen!