Kurkkaus tuvan toiseen päähän

Onhan meillä tuvassa muutakin kuin ruokapöytä, huomasin juuri, että mun kaikki kuvat tuvasta pyörii jotenkin samoissa nurkissa :)
Toinen puoli tuvasta on sitten tätä huushollaus ja kokkaus puolta.
Iso vitriini kaappi kätkee sisäänsä lähes kaikki tarvittavat kattaus astiat ja paljon muuta.
Ikkunoiden alla on kätevät istuin penkin ja alla laatikoita.
Yleensä koulusta tulijat istuvat ensimmäiseksi ikkuna penkille ja alkavat tarinoida. 

Verhot riipaisin joulun lähtö tohinoissa pois, ja nyt en tiedä mitä laittaisin. Onko jo liian aikaista kevät verhoille vai mitä keksisitte?

Jääkaappi on valtava ja aina joko täynnä tai tyhjä..välimaastoa harvoin :)
Ja täynnä "ihania"  magneetteja, siis lapset tykkää ja kaikenmaailman lippusia että pysyttäis kärryllä missä mennään sekä tietysti kaikkien lukkarit!
Tässä vain pieni pakastin, pari isompaa ryskyttää pihatalossa.
Vanhassa keinussa on muuten aito Ahvenanmaan lampaa sininen karva, on kuulemma aikas harvinainen rotu tämä sinikarvainen lammas.
Siinä sitten istun ja jakelen ohjeita.. ainakin teoriassa ;))

Keittokirjat on hyllytettynä vanhoihin Auran panimon puulaatikoihin.
Ja muistutuksen kaikille kuka on talon pomo laatta hyvin näkyvillä ;))

Hempeät värit liihottaa kuin huomaamatta tupaan ja vähän muuallekin.
Tuntuu hyvälle ja taitaa niin olla muillakin, kun noita blogeja kurkkailin :)

Täällä päädyssä sitten sitä ruokaa laitellaan, kuvaa en kyllä voinut ottaa kun oli tiskipöytä sellasessa kaaoksessa aamutohinoiden jäljilta.
Sielläkin on penkki ja alla laatikoita. Kisut käy syömässä penkillä myös, muuten kaikki niiden ruoat menis koiruuksien masuun..menee kyllä nytkin..


Tällanen pyörillä kulkeva laatikosto kätkee sisäänsä myös paljon tavaraa ja päällä yleensä tehdään salaatteja yms. 

Niin se on maanantaikin saateltu alkaneeksi ja samalla uusi viikko.
Eilisestä illasta asti on sadellut vettä. Tiet ovat niin älyttömän liukkaat ja piha myös. Hanget saavat kyytiä.


Tämä viikko sisältää normi hommia, ja vähän extra jännitystäkin.
Menen nimittäin huomenna ottamaan sellasen tukipermanentin eli suomeksi kiharaoita olis tarkoitus päähän tulla..ehkä esittelen..ehkä en :)


Muitakin isoja asioita tällä viikolla pitäisi päättää ja saattaa toimeksi, mutta niistäkin kertoilen myöhemmin.


Voikaa hyvin, kiitos hyvistä kommenteista ja vinkeistä edelliseen postaukseen! Siinä kohtaa ei ole vielä tapahtunut mitään, mutta jossain kohtaa, jossain kohtaa..


Näin tällä kertaa :)


jaana

Uusi lipasto ilahdutti lauantaita

Aamulla sen jo päätin, että menen kurkkimaan Loviisan Aitan Maisonin huonekaluja. Ensin vietiin neidon kanssa tavaroita kirpparille, viikon siellä olleita myymättömiä vietiin ystävälle, joka niitä lähettää edelleen tarvitseville.
Sitten suunnattiin kohti Ruskoa!
Tällainen lipasto sieltä sitten tarttui mukaan. Valinnan varaa ei ollut ihan hirveästi. Halusin rottinkisen ja siihen jotain koreja. Tämä oli ainakin sinnepäin :)

Kotona vasta huomasin, että joko minä katson kieroon taikka lipasto on hiukan vino..ja olihan se hiukan vino, mutta nämä rottinkiset tuppaa aina olemaan jotenkin hujahtaneita :)

Tämä varjostin lähti sieltä myös mukaan. Mitä mieltä ootte, onko tämä jalka tähän kokonaisuuteen liian korkea?? Mä olen hiukan kahden vaiheilla, olis mulla siihen lyhkäsempikin..mutta mitä tuumaatte?

Siinä se ny nököttää..
mitäs tuumaatte, näyttääkö hiukan pieneltä..
liikkeessä oli paljon isomman tuntunen..

Tänään on ollut niin kaunis pakkaspäivä. Täällä mittari näytti -16°.
Mies oli kahden pikkuneidon kanssa uimassa, tais olla liian vilposta lähteä laskettelemaan.
Nyt laiskotellaan hetken aikaa mahat täynnä kebu ruokaa :))
Niin rauhallista, kun neljä muksua on kotilomilla..no, ei täällä yksin olla, mutta välillä kiva näin.


Huomenna Säkylään esikoista tapaamaan. Tuntuu että hän olis ollut jo pitkäänkin poissa, vaikka vasta maanantaina läks. Niin se elämä soljuu täällä Amandan tuvassa rauhallisissa merkeissä.


Haleja teille sinne lähelle ja kauas!
Nautitaan tästä hetkestä, huomenna päivä uusi..

Talvi peittää pihamaan,

on puilla lunta harteillaan.

Hangen tummiin varjoihin

jää siivenjälki enkelin.

jaana

Aaah Kirjojaaaa

Kyllä on ollut kiirus viikko, on sitten mahtunut jos jonkin näköistä menoa ja tapaamista. Huomenna jo perjantai! Minne tämä aika oikein hurahtaa, en ole vielä oikein selvinnyt tajunnantasolla maanantaistakaan :)


Olin tässä iltasella vielä neidon kanssa kampaajalla, ja häntä sieltä odotellessa kiertelin ostaria ympäriinsä..
Voi hitsiläinen kirja-ale oli alkanut!! Mulle paha paikka, tunnen kuinka ne opukset suorastaan imevät minut kauppaan sisälle hypistelemään, selailemaan ja tietysti marssimaan niin "halvan" pinon kanssa kassalle!


No olihan ne halpoja, olihan..  Jos kirjan saa 10eurolla saatikka viidellä, niin eihän niitä kauppaan voi jättää..eihän..ne haluaa meille, ne haluaa, että minä haalin niitä, säilön ja pyyhin pölyjä niiden päältä. Sitten eläkkeellä luen ne kaikki..Juu Juu uskokaa vaan!


Onneksi sieltä ei nyt tullut kotiin kuin "vaivaiset" kolme paksua kirjaa. Mutta jos siellä olisi ollut selaamattomia sisustuskirjoja, niin sitten pino olisi ollut Iso! Sisustuskirjat on mun intohimo, ei kaikki, vaan tämän tyyliset kuin kuvissa näkyvät kannet..Niitä jaksan selailla, lukea ja ihailla sisustuslehtien ja näiden blogien kera iltaisin..kirjoihin en oikein pysty keskittymään, päässä liikaa meteliä :)

Tässä viimeinen iltaselailu ja haaveilu kirja. Taitaa olla kesä jo mielessä!

Hyvää alkavaa viikonloppua Teille sinne!!

Tervetuloa uudet tuttavat ja Kiitos sykähdyttävistä kommenteista, ne on niiiiin kivoja :)))

jaana

Keskipäivän rauhaa

Ihana keskipäivän hetki, lapset koulussa vielä vähän aikaa vain kello raksuttaa..tosin ei kuitenkaan mennyttä aikaa:)

Pyörähtelin hiukan kirjastohuoneessa. Se on sellainen välihuone, josta mennään moneen paikkaan. Kirjoja on paljon ja hyllyinä Booknäsin hyllyt ja karusellit. 

Pari nahkatuolia odottelee istuskelijoita. Ja niitä kyllä iltasella riittääkin.
Tähän huoneeseen ei oikein tulla jäämään, siitä jatketaan matkaa suuntaan jos toiseenkin ja välillä huoahdetaan tuolilla..

Tälle hyllylle olen keräillyt matkamuistoja.

Ikoneita alkaa olla paljon, varsinkin äiti ja lapsi aiheisia, koskettavia ja kauniita. Ja tietysti enkeleitä :)

Maailmojen ja uskontojen kohtaaminen sulassa sovussa.

Tämän esineen ostimme Kreikasta muutama vuosi sitten. Paikallisesta antiikkiliikkeestä. On 1700-1800 lukujen vaihteesta, kaupan myyjä ei osannut ihan tarkaa tietoa antaa tuotteen alkuperäisestä tarkoituksesta, esineen kauneus ja mystisyys viehätti :)

Tässä kuvassa on tämän meidän talon alkuperäinen omistaja pariskunta. Isäntä oli arvostettu pehtoori ja emäntä hoiti kodin. Palvelusväkeä oli paljon, koska sitä tarvittiin maatalon töihin ja navetalle. Tila oli iso, maata omistettiin isot alueet talon ympäriltä merelle saakka. 
Pariskunta oli lapseton. Heidän jälkeen alkoi tilan rappeutuminen ja lopulta pakkomyynti maiden osalta kunnalle.
Jäljelle jäi enää talo tontteineen.


Tämä on ollut aikas yleinen kuvio valitettavasti Suomalaisilla mahtitiloilla..
Meitä ennen talossa on ollut useita omistajia.
Onneksi taloa ei oltu missään vaiheessa remonteilla pilattu, joten pääsimme "entistämisessä" aikas helpolla!


Täällä ollaan palauduttu arkeen. Ruokapöydässä ihmetellään yhden puuttumista ja lapset kyselee "Santen" perään.
Lauantaina mennään tyttöystävän kera vierailulle Säkylään. Kiva päästä katsomaan armeijan touhuja :)


Kiitos mukavista, lämpöisistä kommenteistanne :))


Tällaista tällä kertaa tuli mieleen :)


  jaana

Haikeutta ilmassa

Olen tänään tutkiskellut itseäni, miettinyt syntyjä syviä.
Välillä on hyvä pysähtyä perusasioiden äärelle. Nauttia siitä mitä meillä on, haaveilla hiukan ja antaa itselle luvan olla vaan.


Ilmassa on myös apeuden hippusia, ikävän tunteita ja luovuttamisen vaikeutta.
Luovutanhan huomenna oman esikoiseni Suomen armeijan palvelukseen.
Juurihan hän oli pieni, leikki autoilla, aloitti koulun ja nautti pikkupojan vapaasta elämästä. Nytkö jo on se hetki kun minun täytyy luovuttaa hänet maailmalle, antaa muiden huostaan..


Toivon että maailma kohtelee hyvin ja  taivaan isä suojelee.
Toivon myös, että hän kantaa mukanaan sitä elämän viisautta, mitä olemme häneen valaneet, luottaa itseensä ja tietää missä on tuki ja turva kun sitä tarvitsee.


Näiden pohojosen kuvien myötä kiitän ihanista kommenteistanne ja toivotan Hyvää alkavaa arkea missä sitten ikinä olettekin :)


                     jaana

Raikas puhuri puhalsi Amandan tuvassa

Hyvin nukutun yön jälkeen iski aamulla migreeni. 
Sattuipa somasti ajattelin, ystävät tulossa syömään ja yhdessä piti laitella hyvää ruokaa.
Äkkiä sitten täsmä lääke nassuun ja pää takas tyynyyn.


Puolen tunnin uni oli tehnyt lääkkeen kanssa tehtävänsä. 
Ei pirteä, mutta toiminta kuntoinen, hyvä niin!
Samalla kun siinä vielä ihmettelin vaaka asennossa elämän menoa, sain yht´äkkiä idean alkaa muuttamaan huonekalujen paikkoja..
Että semmoinen pilleri tällä kertaa.


No, apuun piti pyytää vanhin neito, tarpeeksi vahva kantamaan ja siirtelemään. Mies kun ei ollut yhtään kanssani samalla aaltopituudella ja häipyi hiljaksiin yläkertaan.


Meillä oli tuvassa leivin uunin edessä aiemmin kuvassa näkyvä talonpoikaissänky. Päätin siirtää sen sisä aulaan ja sen eteen tytön huoneesta Ikean rahin. Tuli tosi hyvä. Seinälle vielä hylly ja siihen lamppu niin se on siinä..ainakin hetkeksi ;)


Sisä aulan korituolit siirtyivät tupahan takan eteen tulen tuijottelu tuoleiksi. Pieni pöytä keskelle. Tuntui olevan heti kaikkien mielipaikka!
Ja ihanan lämmin paikka lukemiseen ja käsitöille. Meillä kun talon lämpimin huone on tupa, koska leivin uunia lämmitetään näin talvella lähes joka päivä.


Eikös vaan mamma näytäkin aikas tyytyväiselle oloonsa...
Ja mikäs on näyttäessä. 
Ystävätkin tulivat, yhdessä kokattiin hyvät salaatit, valkosipuliperunat ja pannulla paistetut tonnikalapihvit nam nam!
Jälkkäriksi jäätelöä ja vadelmahilloa :)


Näin se tämäkin loppiainen on kääntynyt kohti ehtoota. 
Arki kutsuu "onneksi" ja elämä rullaa omaan tahtiinsa eteenpäin.. paitsi että maanantaina rakas esikoinen astuu Suomen armeijan harmaisiin. Siitä sitten myöhemmin..


Voikaa hyvin!
Ja tervetuloa uudet lukijat!


Kiitos myös ihanista ihanista kommenteista edelliseen postaukseen, ne ovat tämän bloggailun suola :))


          jaana

Puhtaat valkeat lakanat

Täällä on tehty suursiivousta. Aloitin eilen raivaamalla omat vaatekaappini, siinä kohtaa soittelin jo kirpputori paikan, saan parin viikon päästä! Jatkoin lastenhuoneisiin. Yhden neidon huoneen mullistin järjestystä myöten, neidon avustuksella. Tavaraa tuli roskiin, kirpparille ja pelastusarmeijalle.

Kyllä tuntuu hyvälle tämä siivoilu ja tyhjentäminen. Samalla tyhjenee myös pääkoppa :)

Eilen oli niin ihana pakkaspäivä, että vein myös kaikki omat petivaatteet koristetyynyjä myöten ulos moneksi tunniksi. Kyllä oli ihana illalla kömpiä puhtaisiin raikkaisiin lakanoihin!

Tänään ollaan raivattu yläkerran varastoja. Miehen työkalut yms. siirrettiin pienempään varastoon, ja minä sain käyttöön ison sellaisen. Täyteen sekin tuli, mutta sain joulukoristeet omille hyllyille ym. Siitä tuli niin hyvä, että voisin mennä sinne tuolin kanssa istuskelemaan ja selailemaan vanhoja sisustuslehtiä.

Kuusikin lähti tämän siivousruljanssin myötä ulos. Ei vielä kovin edes varissut, mutta tuntui siltä, että nyt on aika. Jouluvaloja on vielä, ne ovat illalla niin kauniita ja tunnelmallisia.

Tietokone taas temppuilee, uudet kuvat mitkä laitan koneelle, niin ei näy tämän blogin kautta kuin sellaisina numeroina. Hankalaa arpoa, että mikähän kuva tuokin on. Eilen napsin muutaman ulkokuvan. On niin kaunista, aurinko hieman näyttäytyi ja lunta sitä on paljon!!

Näillä mietteillä toivottelen teille hyvää Loppiaista!!

                 jaana

2011 vuoden ensimmäinen päivä

Uuden vuoden vietto aloitettiin ystävien kanssa lasten pitsahetkellä. 

Yhdeksän muksua väsäili itselleen oman lemppari pitsan, nimettiin tarkasti leivinpaperiin ja nam. miten oli hyvää kun valittaakaan ei voinut koska oli itse tehnyt ja valinnut täytteet :)

Hetken aikaa tunnelmoitiin kynttilöiden valossa ja aikuiset saivat herkkuja syödäksensä.

Ja sitten repesi taivas!

Suojavarustukset kunnossa kelpasi katsella hienoja patoja, jotka värjäsivät taivaan sateenkaaren sävyillä.

Hienointa taisivat kuitenkin olla ne perinteiset pikkupaukut :)

Näin on rauhoituttu uudenvuoden päivän viettoon. 

Vieraat saateltu kotimatkalle, lapset leikkivät ja ruoka uunissa.

Tuli tässä huomattua, että äidin on parasta olla nämä juhlaillat hyvässä autoilukunnossa, yhden viinilasin uskalsin ottaa.

Keskimmäinen soitteli yöllä neljän aikaan äitiä hakemaan kotiin

ja äitihän lähti,

 siellä nuorimies taivalsi kovassa lumisateessa vastaan

..hieman horjahdellen.. 

siinä kohtaa vasta pystyin nukahtamaan kun vanhinkin oli kotona. 

Äidin huolet ei lopu lasten kasvaessa, ne vaan muuttaa muotoaan.

Ihanaa alkanutta vuotta Teille siellä!!

jaana